Pronssikorun valaminen rautakautisin menetelmin

Muinaisajalla elänyt nainen käytti paljon pronssikoruja, sitä enemmän, mitä varakkaampi oli. Koruja laitettiin mukaan hautoihin, ja niitä on säilynyt meidän päiviimme asti. Rautakaudelle ajoitetuista pronssikoruista suurin osa on valmistettu valamalla. Tässä kerrotaan miten valmistetaan pyöreä kupurasolki, jollaisia käytettiin Länsi-Suomessa viikinkiajalla.

Vahamalli; synty ja viimeistely

Aluksi valmistetaan malli joko savesta tai puusta. Mallina voidaan käyttää myös valmista solkea. Mallia käytetään painamalla se kosteaan sekoitteettomaan saveen. Saven kutistuminen huomioidaan tekemällä malleista hieman tavoiteltua kokoa suurempia. Syntyneeseen painaumaan kaadetaan sulaa mehiläisvahaa. Solkia tehtäessä voi hetken jäähtymisen jälkeen kaataa ylimääräisen vahan pois, jotta mallin seinämistä tulee oikean paksuiset. Vahan jäähdyttyä irrotetaan savi ja viimeistellään vahamalli.

Viimeisteltyyn vahamalliin kiinnitetään vahasta tai puusta valmistetut kaato- ja poistoaukot sekä mahdollisia kaasukanavia. Mallin suunta muotissa sekä valukanavien sijainti vaikuttavat siihen, miten pronssi kulkeutuu muotissa. Muotti tulee suunnitella siten, että se on muodoltaan plastinen, jotta pronssi pääsee mahdollisimman esteettömästi ja suoraan kiertämään koko muotin. Seinämien olisi hyvä olla suunnilleen saman paksuisia joka puolella. Kaatoaukko ei saa olla liian pieni, ettei se tukkeudu, toisaalta liian suuri saattaa aiheuttaa hankaluuksia viimeistelyvaiheessa.

Muottimassaan lantaa ja hiekkaa

Muottimassan tekeminen ja vahamallin peittäminen ovat valuprosessin kenties tärkeimmät vaiheet. Niistä riippuu hyvin pitkälti koko valun onnistuminen. Muottimassa koostuu savesta, hiekasta ja hevosen lannasta. Hiekka lisää muotin kuumuuden sietokykyä, lanta antaa huokoisuutta ja näin auttaa valukaasujen poistumisessa. Molemmat pienentävät saven kutistumista. Savi sinällään on pelkkä sidosaine.

Muottimassaa laitetaan mallin päälle kaksi kerrosta; ensimmäiseksi pehmeämpi ja huokoisempi massa, kaasujen poistumisen helpottamiseksi ja kuvioiden tarkemmaksi piirtyvyydeksi. Tämän ensimmäisen kerroksen paksuus tulisi olla puolesta sentistä senttiin. Päällimmäinen kerros saa olla 1-1,5cm. Vahamallin pinta kannattaa sivellä ensiksi pelkällä savivellillä. Tämä parantaa ornamenttien monistumista. Massa tulee painella tarkkaan mallin ympärille.

Reseptejä muottimassan tekemiseen on yhtä monia kuin tekijöitäkin ja omansa löytää kokeilemalla. Itse käytän alempaan massaan seosta 2 osaa savea 1 osa hiekkaa 2 osaa lantaa ja päällimmäiseen 2,5 osaa savea 2 osaa hiekkaa 1,5 osaa lantaa.

Kun malli on peitetty massalla, sen annetaan kuivua 3-4 viikkoa. Muotin pitäisi tuntua hieman kylmähköltä kädessä, kun se on valmis poltettavaksi ja valettavaksi. Kuivumisen tulisi tapahtua tasaisesti eikä liian nopeasti.

Valamista edeltää pitkä muottien polttovaihe

Vahan sulattamisesta ja muotin polttamisesta edetään yleensä suoraan myös valamiseen. Polton tarkoituksena on poistaa muotista vesi, koska kostea muotti räjäyttää pronssin ulos. Kylmä muotti saattaa jäähdyttää pronssin liian nopeasti. Muotin tulee siis olla kuuma valun tapahtuessa. Vahan sulatus ja muottien poltto tapahtuu avotulella. Mehiläisvahan sulamisen on alettava nopeasti, jottei vaha pääse laajenemaan sulaessaan ja näin rikkomaan muottia tai imeytymään muotin sisään. Se ei myöskään saisi palaa muotin sisälle.

Muotit laitetaan hyvään hiillokseen suupuoli alaspäin. Muotin seosaineet takaavat muotin lämpökestävyyden. Mehiläisvaha alkaa sulaa n. 70 asteessa, jolloin muotit alkavat savuttaa. Savun hälvettyä lämpötilaa aletaan nostamaan. Muottien kokonaispoltto kestää noin 3-4 tuntia.

Sillä välin kun muotteja poltetaan, sulatetaan pronssi. Valamisen ihanteellisin hetki on, kun muotit ovat saavuttaneet 800 asteen lämmön, ne ovat tukevasti hiekassa ja pronssi on täysin sulaa. Pronssin sulamislämpötila on 1083 astetta, mutta sen tulee käydä 1100-1200 asteessa valun alkaessa. Pronssi sulatetaan upokkaan sisällä palkeilla lämmitettävässä kuoppauunissa. Pronssin sulaessa liekit muuttuvat vihreiksi. Pronssi on tarpeeksi sulaa, kun sen pinta on peilimäinen ja keskelle muodostuu pyörivä "silmä". Pronssi kaadetaan yhdellä sulavalla kaadolla muottiin.

Kaadon katkeaminen muodostaa sauman katkoskohtaan. Jos pronssi on liian kuumaa, tulee valusta hauras ja huokoinen. Liian kylmä pronssi ehtii jäähtyä ja muotti jää vajaaksi tai tukkeutuu. Valamisen jälkeen muotin annetaan rauhassa jäähtyä. Haurastunut muotti on helppo rikkoa ja paljastaa sisällä oleva valettu tuote.

Tuote pitää vielä viimeistellä: valukanavat poistetaan ja tuote hiotaan ja kiillotetaan.

Lähteet:

Näränen, Jari 1997: Savimuotit pronssivalussa, Gummerus, Saarijärvi. Turun maakuntamuseo, monisteita 13. members.chello.se/vikingbronze/vikingbronze.html www.angelfire.com/me.ik/picsbt.html www.frojel.com/_index.html www.frotsheim.org/artiklar/gjut.html groups.yahoo.com/group/Metalcasting(2003) ja siellä varsinkin Anders Söderberg

Teksti Päivi Huhtala

©Muinaistaitoyhdistys Ukonvakka ry

Päivitetty viimeksi 26.10.06 16:21